Tulevaisuuden tekijöiltä odotetaan kykyä mukautua muutoksiin
Työelämään siirtyminen mietityttää nuoria. Millaisia odotuksia heillä on ja millaisia työelämätaitoja nyt tarvitaan?
Tutkimukset osoittavat, että nuoret kokevat työelämään siirtymisen sekä innostavana että pelottavana. Lähes kolmasosa nuorista on kertonut pelkäävänsä, että työelämä on heille liian raskasta (Nuoret, yrittäjyys ja talous -kysely, 2023).
”Nuoret ovat seuranneet vanhempiensa runsasta työntekoa eivätkä toivo samaa itselleen. Toisaalta sosiaalinen media puolestaan saattaa antaa epärealistisen kuvan helposta menestyksestä, vaikka totuus somejulkaisujen takana voi olla aivan toinen,” kertoo kertoo Ilmarisen asiantuntijapsykologi Juho Mertanen HR Forumin puheenvuorossaan Mieli mukana tulevaisuudenkin työssä.
Nuoret odottavat työelämältä hyvin pitkälti samoja asioita kuin vanhemmatkin: työajalla sekä työympäristöllä, kollegoilla ja esihenkilöillä on iso merkitys (Nuorten tulevaisuusraportti 2022). He toivovat pääsevänsä hyödyntämään omaa osaamistaan sekä tekemään kiinnostavia työtehtäviä hyvällä korvauksella. Mertanen näkee, että odotukset työnantajia kohtaan eivät ole kohtuuttomia:
”Samankaltaisia toiveita nousi esille Ilmarisen tutkiessa yli 55-vuotiaiden suhtautumista työelämässä jatkamiseen.”
Inhimillistä ajattelua tarvitaan yhä
Mitä tulevaisuuden tekijöiltä sitten odotetaan? Epävakaa maailmantilanne on muuttanut työmarkkinaa ja samaan aikaan tekoäly on automatisoinut vauhdilla manuaalisia työvaiheita, vieden jopa työpaikkoja.
Mertanen kertoo, että yksi keskeisiä työelämätaitoja onkin resilienssi eli kyky toimia muuttuvassakin toimintaympäristössä. Resilienssi ei tarkoita vain sopeutumista haasteisiin, vaan kykyä ennakoida tulevia muutoksia, oppia niistä ja jopa kääntää voitoksi.
Edelleen tarvitaan myös inhimillistä ajattelua luomaan tulevaisuuden innovaatioita – tekoälyä hyödyntäen.
”Luovuus, analyyttisyys ja kompleksinen ongelmanratkaisukyky ovat tulevaisuuden keskeisiä työelämätaitoja, ” täsmentää Mertanen.
Työnteko tukee perustarpeita
Täysin turhia nuorten huolet työn kuormittavuudesta eivät ole, vaan taustalla on myös kylmää faktaa: Vuonna 2023 yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveysongelmien takia (Kelan tutkimusblogi 2023).
”Työelämässä mieltä voivat kuormittaa erityisesti epäselvyydet omasta roolista ja työnkuvasta, koettu epäoikeudenmukaisuus ja hallinnan puute”, kertoo Mertanen.
Hän näkee, että mediassa käytävässä työelämäpuheessa on turhankin negatiivinen sävy. Keskusteluissa korostuvat erilaiset työelämän vaarat, vaikka parhaimmillaan työ tukee inhimillisiä perustarpeita ja edistää hyvinvointia. Mertanen uskoo, että työelämää pitäisi kehittää tästä näkökulmasta, voimavarojen kautta.
”Työ voi tuoda elämään säännöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Parhaimmillaan työ on hyväksi mielenterveydelle.”
