Suomi on maailman onnellisin maa. Meillä on maailman paras koulujärjestelmä, tasa-arvo ja vapaus olla oma itsemme. Silti, kun Peter Vesterbacka astui HR Forumissa lavalle, hän kysyi suoraan: miksi me käyttäydymme kuin emme itse uskoisi tähän kaikkeen?
Yrittäjyys ilman selkänojaa
Vesterbackan puheessa toistui yksi viesti: suomalaisilta puuttuu rohkeus. Meillä on osaamista, meillä on markkinoijien taito, mutta emme uskalla hypätä yrittäjyyteen emmekä luottaa unelmiimme. Hän muistutti, että maailmanlaajuinen ilmiö Angry Birds syntyi opiskelijaprojektista, ei miljardien investoinneista Piilaaksossa.
”Ei meistä tule uutta Piilaaksoa. Se on jo olemassa. Meistä tulee paljon parempaa. Meidän pitää tehdä eri tavalla, oppia tekemällä ja uskaltaa haastaa”, Vesterbacka sanoi.
Vesterbacka alleviivasi suomalaisuutta kertomalla tarinan siitä, miten kiltisti maailmalla lapset ja nuoret noudattavat ohjeita ja kunnioittavat auktoriteetteja. Suomalaisnuoret puolestaan kyseenalaistavat ohjeita, haastavat opettajiaan ja vaativat perustelut sille, mitä heiltä pyydetään. Toiset näkevät tämän kaltaisen kehityksen riskinä, Vesterbacka mahdollisuutena. Hänen mukaansa seuraajille ei ole tulevaisuudessa töitä, mutta haastajille ja auktoriteettien uhmaajille kyllä.
Kielimuuri on itse rakennettu
Ehkä räikein esimerkki rohkeuden puutteesta on kieli. Vesterbacka kertoi opetelleensa kiinaa kahdeksassa viikossa niin, että pystyi pitämään kymmenen minuutin esityksen sadoille kiinalaiskuulijoille. Jos hän pystyy siihen, miksei suomalainen koulujärjestelmä kykene varmistamaan, että jokainen oppilas hallitsee suomenkielen peruskoulun jälkeen?
”Vaatiminen on välittämistä ja sama koskee maahanmuuttajia. Jos opettaisimme heille kunnolla suomen kielen, meidän BKT kasvaisi valtavasti.”
Vesterbackan mukaan Suomi ei voi enää sulkea ovia, päinvastoin: meidän kannattaa ottaa tänne lahjakkaimmat ihmiset kansalaisuudesta riippumatta.
”Me tulemme tarvitsemaan uusia suomalaisia.”
Ja silti yhä liian moni yritys pelkää palkata ihmisiä, joilla on ei-suomalainen nimi. Vesterbackan mukaan tämä on sulaa hulluutta.
Koulutus voisi olla vientituote
Puheenvuorossaan Vesterbacka haastoi yleisön katsomaan Suomea ulkopuolisen silmin. Vaihto-oppilaat kuvaavat kokemuksiaan uskomattoman onnellisiksi: opettajat kohtaavat oppilaat samalta tasolta, saa pukeutua miten haluaa, hiukset voi värjätä pinkiksi, eikä väärästä mielipiteestä karkoteta maasta.
”Meillä on maailman paras lähtökohta innovaatioille: vapaus. Ilman vapautta ei ole mitään. Mutta mitä teemme tällä vapaudella? Liian usein emme mitään.”, Vesterbacka totesi.
Suomen koulutusjärjestelmä voisi olla miljardeja tuottava vientituote. Englanninkielinen koulutus on kasvava markkina, ja jos Suomi osaisi hyödyntää sen täysimääräisesti, se voisi Vesterbackan mukaan kasvattaa BKT:tä kahdella prosentilla.
Mutta tässäkin hän näkee saman ongelman: rohkeuden puutteen.
Ylpeä saa olla, mutta tyytyväinen ei
Puheenvuorossaan Vesterbacka pakotti yleisön kysymään, miksi me emme käytä jo olemassa olevia vahvuuksiamme – maailman parasta koulua, tasa-arvoa ja vapautta – täysillä hyväksemme.
Hänen mukaansa suurin Suomen menestyksen tiellä seisova este on uskalluksen puute ja liiallinen nöyryys.
”Ylpeä saa olla, mutta tyytyväinen ei”, Peter Vesterbacka tiivisti. ”Meidän pitää uskoa enemmän ja pelätä vähemmän.”
Sitä Vesterbacka toivoo Suomelta. Ei nöyryyden menetystä, vaan rohkeutta olla juuri niin hyviä kuin olemme.
